Parantuminen kotona alkakoon, tosin haastavaa tulee olemaan

Kotia kohti

Keskiviikkona 14.päivä lääkärin kierrolla tuli tieto että torstaina pääsen kotiin. Kyseessä oli sama lääkäri, ilmeisesti selkäkirurgi, joka oli hoitanut minua viikonlopun yli kun olin osastolla vuodelevossa leikkauksessa sattuneesta selkäytimen duura-vuodosta johtuen. Samalla sovittiin millaisella lääkityksellä lähden kotiin ja myöhemmin oli vielä kipuhoitajan kanssa puhetta miten lähdetään lääkitystä titraamaan kipujen salliessa. Ette usko kuinka mahtava fiilis oli. Kotiin pääsee toipumaan ja lääkitys on hanskassa.

Noh, koitti torstai ja minulle aivan uppo-outo lääkäri tuli minua kotiuttamaan. Ja hups, lääkitys sit muutettiin kertalennosta. Voimakkaat kipulääkkeet tuli sit alta viikossa 60 mg päiväannoksesta tiputettua 20 mg. Myöskään läpilyöntikipuun/kipukohtauksiin en saanut mitään. Kehotti ottamaan grammasen Para-Tabsin!!! Voi toimia ehkä jollakin joka ei ole elännyt yli vuoden opiaattipohjaisilla kipulääkkeeillä. Ja muutenkin kommentti oli aika outo kun syön jo 3 g Para-Tabsia päivässä. Mut sitten huomasin resepteistä että Para-Tabsia oli määrätty vain tarvittaessa. WTF?! Olen syönyt yli vuoden 3g parasetamolia päivässä ja se pitäisi lopettaa seinään. Pyysin omalta hoitajaltani, että kipuhoitaja kävisi luonani, hän kun oli joka päivä vieraillut juttelemassa kanssani tulevasta lääkityksestäni. Kuinka ollakaan hoitaja oli niin kiireinen että ei ehtinyt soittaa ja jäin ilman audienssia. Nyt jään tyhjän päälle lääkityksen kanssa kuukauden jälkeen. On tää taas niin hienoa!

Mutta pääasia että olen nyt kotona. Omassa sängyssä ja omissa vaatteissa. Nyt parantuminen alkakoon. Kirjoitan teille postauksen leikkauksesta ja muista jutuista jahka pystyn ne läppärillä kirjoittamaan. Tabletilla on aika hidasta näpytellä pitkiä tarinoita ;)