Selkä ja ratsastus

Minä ja minun hevoseni vuonna 2009

Olen ratsastunut 8-vuotiaasta ja se on niin osa minua, aivan samalla lailla kuin hengittäminen tai syöminen. En osaisi kuvitella elämääni ilman ratsastusta ja hevosia. Elämäni ensimmäinen stoppi harrastukseen tuli keväällä 2006 kun selkäni leikattiin. Hevosen selkään palasin kuitenkin jo talvella 2007, mutta meni kuitenkin yli vuosi ennen kuin pystyin ratsastamaan koko tunnin ratsastuksenopettajan valvovien silmien alla ryhdikkäästi, itseni kantaen ja pitäen korsettilihakset töissä. Niin ja saaden hevosenkin liikkumaan samalla.

Ratsastushan on mitä parhainta harjoitusta vatsa- ja selkälihaksille, niin pinnallisille kuin syvillekin. Myös lantionpohjalihakset, reisilihakset ja pohkeet joutuu hommiin. Vähiten töitä ratsastaessa on käsilihaksille, hevosta kun oikeasti hidastetaan istunnasta ;) Mutta ratsastus on todellakin kokonaisvaltaista harjoitetta koko keholle. Minun parhaat sykkeet on tunnilla olleet päälle 200 ja kaloreita on palannut yli 900. Joten odotukset oman kuntoutumisen suhteen tästäkin leikkauksesta on kovat, sillä minulla seisoo omalla kotipihalla mitä parhain personal trainer ja fysioterapeutti eli oma hevonen.

Umpihankilaukkaa talvella 2012

Kyllähän edellinen selkäleikkaus toi omat vaikeutensa ratsastukseen. En voi kovin isoliikkeisellä hevosella ratsastaa, en voi hyppiä korkeita esteitä enkä voi mennä pitkiä aikoja harjoitusravia. Mutta kun nämä puutteet ottaa huomioon niin on tässä harrastuksessa kuitenkin niin paljon hyvää, että lopettaa en ole ajatellut. Tottakai kun kivut ovat olleet akuutit niin en ole hevosen selkään kiivennyt eli maalaisjärjen käyttö on sallittua tässäkin asiassa. Mutta heti kun tilanne on sallinut niin olen lähtenyt ihan pelkälle käyntilenkille. Hevosen kävely on liikkeenä todella tehokas ja hyvä alaselälle. Sinulle tulee luontainen lantionliike ilman että rasitat omia jalkojasi ja niveliä. Tämä lantionliike saa veren liikkeelle alaselässä sekä välilevyjen aineenvaihdunta paranee.

Tämä uusi leikkaus oli kuitenkin erilainen kuin vuonna 2006. Silloin minulta poistettiin kaksi pullistumaa ja nyt kolme alinta nikamaa luudutettiin. Minut leikannut lääkäri kyllä lupasi minulle, että luudutus ei ole este ratsastukselle. Itse asiassa jopa suositteli sitä äärimmäisen hyvänä liikunta- ja kuntoutusmuotona. Joten tuskin maltan odottaa sitä päivää kun pääsen taas kiipeämään rakkaan hevoseni selkään. Olen ostanut itselleni uuden turvaliivin, joten yritys suojella leikattua selkää, on kova =)

Eipä pidä myöskään unohtaa sitä, että ratsastus on myös  mitä parhainta mielenterveysterapiaa. Saat käydä metsässä kävelemässä, nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta mahtavan elikon kanssa. Saat siltä melassisia pusuja, voit nojata sen kaulaan ja kertoa kivuistasi sekä hoitaa ja helliä 500 kiloista eläintä. Yhteenkuuluvuus noin uljaan eläimen kanssa on juovuttavaa, se saa haluamaan lisää ja lisää. 



Kehoitan kaikkia selkävaivaisia lääkärin luvalla kokeilemaan ratsastusta. Minulla se on auttanut selkäkivuissa ja kuntoutuksessa suunnattomasti. Itse asiassa en tietäisi missä olisin ilman tätä höppänää hevosta. Ota riski ja rakastu hevoseen.


Kommentit

  1. hei,minulta leikattiin reilu vuosi sitten selkä,ja olen kamppaillut edelleen kovista hermokivuista,toinen jalkani meni tunnottomaksi leikkauksen jälkeen koska en päässyt ajoissa hoitoon joten tasapainokin on melko huono nykyään,peruskunto on romahtanut totaalisesti,ja tiedät varmaan mitä tämä kaikki plus se että lopetin ratsastuksen kuin seinään koska kivut jatkuivat,tekevät mielenterveydelle... myin hevoseni pois koska tuntui toivottamalta ajatukselta että ratsastaisin koskaan ja säälin hevosta joka ei saanut enää liikuntaa.Nyt kuitenkin ystäväni on tuomassa omaa pientä todella rauhallista hevosta hoitooni ja saisin sillä ratsastaa jos vain pystyn,ja ajattelinkin kokeilla ja sinä kirjoitit jostakin turvaliivistä niin ajattelin että puhutko aivan tavallisesta turvaliivistä vai jostakin joka on tarkoitettu selkävaivaisille?minä nimittäin en pysty istumaan suorassa hevosen selässä,asento vetää minut heti etukumaraan ja en meinaa päästä nousemaan,lopulta kipu on liian kova ja joudun väkisin tulemaan alas jo parin kierroksen jälkeen.niinpä ajattelin että onko sinulla tietoa jostakin tukiliivistä joka joustaa mutta pitää ryhdin suorassa?se voisi auttaa minua että voisin jatkaa ratsastusta ja ehkä kunto nousisi sitä mukaa ja voisin pian ratsastaa normaalisti,sikäli jos se on lainkaan mahdollista.lääkärit ja fyssarit ovat olleet vähän epäileväisiä kyllä..kiitos jos vastaat tähän :)
    t.niina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Niina,

      Mulla on ratsastuksessa menossa mukana joko Back-On-Trackin selkätuki ja ratsastusturvaliivi tai pelkkä ratsastusturvaliivi. Molempien yhdistelmää käytän kun kylmät ilmat, näin kesällä vain turvaliiviä kun sillä pelkästään pysyy alaselkä hyvän lämpimänä.
      Ratsastusturvaliivi on kevyt ja hyvin kroppaan muotoutuva Horse Comfortin turvaliivi selkäpanssarilla. Noiden avulla saan lisätukea keskivartaloon mutta lihakset ovat edelleen ne jotka minut kasassa pitää. Alkuun 5 min ratsastusta oli maksimi, nyt voin tehdä 1,5 tunnin maastolenkin rauhalliseen tahtiin tai ratsastaa kunnolla yhden tunnin. Toivon että pystyt jatkamaan ratsastusta, omalla selälle se on ehdoton juttu!

      Poista

Lähetä kommentti

Jätä kommenttia jos jokin mieltäsi askarruttaa, otetaan myös vastaan risut ja ruusut sekä kehitysideat, postausehdotukset kuin muutkin asiat.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Selkäkipuni lääkitys ja muu ei-lääkinnällinen hoito

Ranne leikattu

Selkäni leikkaus: NAG67 Lannerangan nikamasolmujen välinen luudutus takaa, yli 2 nikamaa sekä 11 mm ja 10 mm implantit