Uusia tuulia

Pitkästä aikaa ajattelin kirjoittaa tännekin. Elämässäni on tämän vuoden puolella heitellyt meikäläistä sinne sun tänne. Terveys on aika huonossa jamassa tällä hetkellä, mutta ei onneksi selän suhteen. Olen saanut riesakseni nimittäin migreenin ja se on aika äkäistä sorttia. Tähän päivään mennessä olen viimeisen kolmen kuukauden aikana käynyt päivystyksessä puolen tusinaa kertaa ja kahdesti minut on laitettu osastolle kipuhoitoon. Nyt on taas uudet estolääkkeet käytössä, oikea kohtauslääke on onneksi löydetty. Saa nähdä millainen riesa tästä tulee...

Myös eräs toinen terveyteen liittyvä asia on vaivannut mieltä joulusta lähtien. Mutta siitä lisää jahka saan minulle kolme viikkoa sitten tehnyt operaation tulokset tietooni.

Mutta, mutta... Työrintamalle kuuluu hyvää. Työsopimusta jatkettiin syyskuun loppuun ja pääsin nyt yhteen ja samaan vuoroon eli tiedän tasan tarkkaan milloin olen töissä. Luksusta! Minulla on myös 13 päivän kesäloma tänä kesänä, wuhuu! Joten sillä saralla pyyhkii hyvin, varsinkin kun työpäivät ovat olleet antoisia ja haastavia. Ja mikä parasta, selkä ei ole asettanut minkäänlaisia haasteita.

Suurin syy tähän postaukseen on seuraavanlainen:

MINÄ OSTIN TALON, OMAN TALON 😍😍😍

Meidän kylältä kuoli vuoden alussa yksi ihana vanha mummo, jonka mailla minun hevoseni sai kesäisin laiduntaa. Mummon sukulaiset eli perikunta lähestyi minua että haluanko ostaa hänen talon. Alkuun olin että mitä minä talolla, mutta sitten kun kuulin että tämä vuonna 1921 rakennettu hirsirunkoinen talo jäisi kylmilleen, ajatukseni alkoivat kiertyä sen ajatuksen ympärille että ostan talon. Saanpahan ainakin 3000 neliötä omaa maata ja hevoselle ihan oman laitumen.

Noh, minä tein perikunnalle tarjouksen ja se hitto vieköön hyväksyttiin. Joten nöyränä tyttönä sitten pankkiin lainaa hakemaan. Summa summarum, omistan nyt oman talon ja pihalla olevan vanhan navetan.

Joten viime aikoina on minun vapaa-aikana mennyt Onnelassa. Ristin talon Onnelaksi, tosin myös kutsun sitä Rauhalaksi (Rauha oli talon viimeisen alkuperäisen asukkaan nimi). Mitään tarkkaa tietoa minulla ei vielä ole mitä talolle teen mutta pikkuhiljaa sitä kunnostelen. Alkuun se on varmaan kesäasunto nimikkeellä mutta ehkä joskus sen voi vaikka vuokrata tai jotain.

Minun Onnela 💗

Perikunta jätti myös paljon irtainta taloon ja olenkin tehnyt vaikka ja mitä löytöjä. Taloon jäi myös paljon vanhoja huonekaluja ja tarkoitus onkin sisutaa talo mahdollisimman paljon vanhoilla tavaroilla. Talosta tulee minun retrokeskukseni 😜

Talo käsittää tuvan ja kolme huonetta, sekä saunaosaston sekä vessan. Talon edessä oleva etusiipi on rakennettu 1979, mutta itse päätalo on rakennettu vuonna 1921. Samaa ikää on varmasti pihalla oleva navetta. Yläkerta on ihan rakentamaton, kylmä vintti. Minun aarreaittani sillä sieltä löytyy vaikka ja mitä ihanaa.

Vintiltä löytyi vanha mekko

Jokaisessa huoneessa on ihana pönttöuuni ja keittiössä iso leivinuuni ja puuhella. Saunassa on vanha puukiuas ja vanha teuvalainen pata jolla saa lisää lämmintä vettä. Talo on jo nyt periaatteessa asumiskuntoinen sillä siinä on sähköpatterit, mutta kaikista huoneista puuttuu eristys lattiasta joten talvella talo on viileä. Joten tiedossa on jokaisen lattian kohdalla aukaisu ja eristeen laitto. Mutta koska meillä on jo yksi asumiskelpoinen talo niin kiirettä en tule pitämään remontin kanssa. Oman ajan ja rahan puitteissa mennään.

Tuvan puuhella ja leivinuuni

 

Jossain vaiheessa tulee muurari katsomaan tuota leivinuunia ja yhtä pönttöuunia, sillä nuohooja ei antanut lupaa käyttää niitä tippuneiden tiilien ja laastin takia. Mutta hyvin ollaan saatu taloa lämmitettyä puuhellalla ja kahdella pönttöuunilla.

Joten varmaan vastaisuudessa tulen laittamaan paljon kuvia ja juttuja tästä minun omasta talostani. On se vaan ihana ja minä niin rakastan kaikkea vanhaa. Olen jo vintiltä käynnyt penkomassa itselleni pari vanhaa mekkoa. Saa nähdä mitä kaikkea tulenkaan löytämään kun alamme siivoamaan vinttiä. Nyt on jo löytynyt ihania asuja, koriste-esineitä, astioita ja huonekaluja.