Loppuvuoden mietteitä

Alkaa tämä vuosi olemaan kohta taputeltu. Toivottavasti teillä kaikilla on ollut rauhaisa, nautinnollinen ja kivuton joulun aika. Tällä viikolla juhlitaan vuoden vaihdetta ja käännetään uusi lehti. Itselle tämä vuosi jää mielen omien kovien kipujen ja toimintakyvyn heikkenemisen johdosta. Myös kauan odotettu luudutusleikkaus ja siitä toipuminen on niitä tärkeimpiä juttuja. Mutta mitä tuo tullessaan vuosi 2016? Kunpa olisi se kristallipallo niin elo olisi huomattavasti helpompaa. Mutta kun ei ole... Toivon mukaan jotakin alla olevaa:

Toipuminen ja kuntoutuminen.
Tämä on ensi vuoden tärkein asia. Tammikuussa minulla kontrolli jossa toivottavasti todetaan että selkä on lähtenyt luutumaan niin kuin pitääkin ja kaikki minun rajoitukset poistetaan. Eli selän kuntouttaminen voi alkaa. Ja tämä jakso tulee kestämään vuosia. Sillä niin nollalukemista lähdetään.

Kivuttomuus ja lääkkeettömyys
Elämä ilman kipuja ja lääkkeitä olisi niin upeeta. Omalla kohdalla kun puhun kivuista tarkoitan niillä sitä, että ne eivät rajoita elämistäni, nukkumistani tai toimintakykyäni. Jos alaselkääni jomottaa tai se on väsynyt, niin se ei haittaa. Ja jos kivun saa kurin satunnaisella kiputabletilla niin kelpaa.

Työpaikka
Sitten kun emäntä on työkykyinen niin olisi tavoite löytää töitä, ja omalta alalta koulutustani vastaten. Toivon että pääsen työhön kiinni Kelan työkokeilun kautta jota minulle on alustavasti jo lupailtu. Ei minua kyllä heti kylmiltään voi heittää 8 tunniksi johonkin tehtaaseen prosessia valvomaan. Se on kylmä tosiasia!

Liikkumisen ilo
Haluan löytää kipujen ja liikkumattomuuden takia hukatun liikunnan ilon. Pienin askelin, mutta tavoite on vuoden lopussa liikkua 3-4 kertaa viikossa. Tietysti selän ehdoilla mennään liikkumisen suhteen... Tähän kohtaan haluan myös asettaa tavoitteeksi minun ja minun hevoseni kohdalla paluu sille tasolle missä olemme herran kanssa olleet ennen viimeisimmän kipuhistoriani alkua.

Paluu normaaliin elämään
Se että voin tehdä kotityöt, tallityöt ja pihatyöt itse. Yksin, ilman apua. Ajatus tiskikoneen täytöstä kuulostaa taivaallisesti. 






Kommentit

Lähetä kommentti

Jätä kommenttia jos jokin mieltäsi askarruttaa, otetaan myös vastaan risut ja ruusut sekä kehitysideat, postausehdotukset kuin muutkin asiat.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Selkäkipuni lääkitys ja muu ei-lääkinnällinen hoito

Kuva
Ihan alkuun sanon että nyt korpee miestä. Minulla oli viittä vaille valmis postaus tästä lääkeaiheesta, niin blogger otti ja hävitti sen. Vaikka olin sen sata kertaa painanut Tallenna- nappia. No, ei kait se auta muuta kuin aloittaa alusta. Eli postaus koskee niitä kaikkia lääkkeitä joita olen tämän kipumatkani aikana käyttänyt tai käytän edelleen. Sekä muita keinoja joilla olen yrittänyt helpottaa oloani ja elämääni kipujen osalta. Otathan huomioon kuitenkin, että minä en ole lääkäri, fyssari enkä farmaseutti joten tietoni ovat peräisin netin sivustoilta sekä omista kokemuksistani. Se mikä sopii minulle, ei sovi välttämättä sinulle. Tämä on vain osa minun kokemaani kipuelämään ja keinoja helpottaa sitä. KIPULÄÄKKEET Burana. Burana-tablettien sisältämä ibuprofeeni on ns. tulehduskipulääke. Se estää kivuntunteen välittymistä keskushermostoon vähentämällä tulehdusta ja kipua voimistavien välittäjäaineiden muodostumista . Perustulehduskipulääke jota jokainen lääkäri määrää
Lue lisää

Ranne leikattu

Kuva
Nyt on oikea räpylä leikattu. Diagnoosihan oli G56.0 eli Syndroma canalis carpi l. dx. ja hoitona tähän vaivaan päädyttiin siis leikkaukseen eli keskihermon vapautukseen. Päiväkirurginen operaatio oli nopea. Aamulla piti olla sairaalassa klo 7.30 ja kotiin pääsin saattajan kanssa lähtemään klo 12.15. Leikkaussalissa olin korkeintaan 35 minuuttia ja itse leikkaus kesti varmaan vartin tai 20 min.  Leikkaus tehtiin paikallispuudutuksessa ja verityhjiössä, minulle uusi ja mielenkiintoinen tuttavuus lääketieteen saralla. Piikkikammoisena, heti kun kuulin että puudutuksessa tehdään leikkaus, pyysin esilääkitystä kun jo pelkkä leikkaus jännitti aivan kamalasti. No, eihän tämä suunnitelma mennyt ihan niin kuin oli ajateltu. Minä könysin leikkauspöydälle johon minulle tuotiin polvien alle kolmion mallinen tyyny helpottamaan selkäni tilaa leikkauksen ajaksi. Ihana leikkaussalitiimi <3 Vihdoin hoitaja alkaa hakemaan suonia vasemmasta kädestä että saisi tipan siihen. Samall
Lue lisää

Selkäni leikkaus: NAG67 Lannerangan nikamasolmujen välinen luudutus takaa, yli 2 nikamaa sekä 11 mm ja 10 mm implantit

Kuva
Vihdoin ja viimein koitti perjantai 9.10 ja aamu. Heräsimme miehen kanssa puoli neljä ja lähdimme neljän jälkeen ajelemaan kohti meidän yliopistollista sairaalaa. Minulla oli aika klo 6.50 Leiko-osastolle. Saavuimme hyvissä ajoin paikalle, mieheni kärräsi minut osastolle pyörätuolilla sillä oikea jalkani oli viikkojen saatossa mennyt vain huonommaksi ja huonommaksi. Kotona sain sen hädin tuskin kynnyksen yli ja rappusissa jalka valui perässä kuin märkä räkä. Onneksi meillä on kotona kyynärsauvat, ilman niitä en olisi voinut liikkua sängystä mihinkään. Ja ilman niitä minua ei taatusti oltaisi päästetty vuodeosastolta kotiin odottamaan leikkausta, vaikkakin lääkitys saatiin kuntoon ja kivut haltuun. Ilmottauduin osastolle ja sainkin petipaikan kun pyydin sitä. Istuminen kun ei silloin eikä nytkään ole paras asento olla. Ei mennyt kauaa kun hoitaja haki minut haastatteluun. Otettiin vaikka minkälaisia mittauksia, sovitettiin tukisukkia ja käytiin läpi koko sairashistoria sekä edeltäv
Lue lisää