Minä ja minun kipu-elämäni

Kipu kuolee huutamalla, alastomana lattialla. Miten kauan sitä kestää? Ei, sitä ei voi tietää. Kehen sattuu ja kuinka paljon, siitä kysymys enää tässä kai on, kun on saavuttu siihen pisteeseen ettei mikään ole varmaa. Maailman pisimmät tunnit, niiden otteeseen jää kiinni, niitä kantaa loppuun asti, vaikka itse ei aina huomaa. Millainen on se taivas, jota ei löydetty koskaan? Olen kuullut paljon siitä, osan jopa omasta suustani. Toinen pitkälle jaksaa, kun itselleen vain huutaa: Kipu kuolee huutamalla, alastomana lattialla. Miten kauan sitä kestää? Ei, sitä ei voi tietää. Kehen sattuu ja kuinka paljon, siitä kysymys enää tässä kai on, kun on saavuttu siihen pisteeseen ettei mikään ole varmaa. Joku meistä on onneton. Palanut mutta tunnoton. Katuva mutta uskoton. Enemmän kuin rauhaton. Periaate on ehdoton. Perustelu on aukoton. Yhtälö ehkä mahdoton. Miten niin muka armoton? Apulanta - Koneeseen kadonnut Viime lauantai oli kiva päivä. Olin kahden koirani kanssa koiranäyttely...

Hellurei kaikille. Kuukausi hiljaisuutta takana, mutta nyt minä olen täällä. JEEE!!! Tämä kuukausi on pitänyt sisällään kipuja ja kohtauksia, sisällä mököttämistä, mutta myös kaikkea muuta kivaa ja erilaista. Kuten se että se perkele jota lumeksi kutsutaan on vihdoin ja viimein sulanut eikä enää pääse häikäisemään mun silmiä tälle keväälle, luojalle kiitos siitä!!! Mutta ehkä tämä videonpätkä kertoo parhaiten siitä mitä kivaa mulle on tapahtunut tämän kuukauden aikana... Kyllä!!! Posse-herrasmies muutti vapun tienoilla meille. Arvaatkaapa vaan oonko ihan liekeissä täällä. Kyllähän minua on paljon kyseenalaistettu että onko sairaan ihmisen järkeä hommata itselleen lisää taakkaa ja rasitetta kun on kipukroonikko ja sairaslomalla, mutta älkää huoliko minulla on backup-suunnitelmat valmiina jos joudun sairaalaan tai menen niin huonoon kuntoon etten voi eläimiä hoitaa. Ei ne heitteille jää joten no worries... Sitä paitsi, se on ihan tutkittu juttu että eläinten hoitaminen ja pa...